Kulttuurihyvinvoinnin osaamiskeskus järjesti tiistaina 17. toukokuuta ensimmäisen yhteisen tapahtumansa. Tapahtuman tavoitteena oli tutustua kulttuurihyvinvoinnin monialaisiin koulutusmahdollisuuksiin Turussa sekä tuoda estradille osaamiskeskuksessa mukana olevien tahojen osaamista, kehittämishankkeita, tutkimusta sekä opinnäytetöitä kulttuurihyvinvoinnin alalla.
Tilaisuus järjestettiin hybriditoteutuksena Sigyn-salissa Turussa, ja osallistujia oli yhteensä noin 30. Tilaisuuden avasi jousitrio, Turun konservatorion oppilaat Clara Schumannin sävellyksellä.
Osaamiskeskuksesta alueellisen kehittämisen moottori – Taiteen ja kulttuurin aika on nyt!
Kulttuurihyvinvoinnin osaamiskeskuksen työryhmän puheenjohtaja, erityisasiantuntija Anna-Mari Rosenlöf Turun ammattikorkeakoulusta kertoi, että osaamiskeskuksen tavoitteena on edistää alueellista koulutusyhteistyötä sekä tutkimuksen, koulutuksen ja työelämän kehittämistä kulttuurihyvinvointialalla. Osaamiskeskus järjestää yhteisiä tapahtumia, kehittää koulutuksia ja ristiinopiskelua oppilaitosten välillä sekä yhdistää voimansa hankehauissa. Kyseessä on yhteiskehittämiseen perustuva, luova ja oppiva kehittäjäyhteisö, johon toivotetaan tervetulleeksi eri alojen edustajia kulttuurihyvinvointialaa edistämään.
Kulttuurikoordinaattori Irina Niemimäki Turun kaupungilta kertoi juuri valmistuneesta Turun Kulttuurilupauksesta, jonka tunnuslause on ”Taiteen ja kulttuurin aika!”. Kulttuurihyvinvointi on lupauksessa vahvasti läsnä. Lupauksen tehtävä on linjata Turun kaupungin kulttuurin kärkihankkeen toimintaa.
Kulttuurilupauksen mukaan kasvaminen kulttuurin ja taiteen kokijaksi ja tekijäksi edistää turkulaisten hyvinvointia. Turussa kaikki voivat kohdata taidetta ja kulttuuria ja tulla niistä osallisiksi. Kulttuurihyvinvointi on näkökulmana kaikissa kaupungin palveluissa sekä kaupunkikehittämisessä, ja taiteen ja kulttuurin ammattilaisten osaamista hyödynnetään uusissa toimintaympäristöissä.
Moniammatillinen yhteistyö kehittää sekä sosiaali-, terveys- että taide- ja kulttuurialoja
Gerontologisen hoidon apulaisprofessori Heli Vaartio-Rajalin Åbo Akademista esitteli Kreativ Personcentrerad Vårdkonst -hanketta (2022–2024). Hankkeessa kehitetään ja arvioidaan Suomen ruotsinkielisissä oppilaitoksissa opiskelevien lähi- ja sairaanhoitajien koulutusta taiteen, kulttuurin ja luovuuden käyttöön osana ihmiskeskeistä vanhustyötä. Koulutus suunnitellaan yhdessä osallistujien kanssa. Hankkeen toteuttajina ovat Åbo Akademi, Taideyliopisto sekä ruotsinkieliset ammatti-instituutit ja ammattikorkeakoulut. Terveystieteen maisteriopiskelija Fanny Kytöläinen kertoi hankkeeseen liittyvästä kirjallisuuskatsauksesta, jossa kartoitetaan kansainvälistä tutkimusta liittyen hoitohenkilökunnan koulutukseen taiteen ja luovien menetelmien käyttämiseksi terveyden- ja sairaanhoidon asiakastyössä.
Kulttuurihyvinvoinnin yliopettaja Liisa-Maria Lilja-Viherlampi loi katsauksen vuosina 2021–2022 valmistuneisiin ja valmistumassa oleviin Turun AMK:n kulttuurialan tai sote-alan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Kulttuurihyvinvoinnin koulutuksessa. Tässä ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa taiteen, kulttuurin ja sosiaali- sekä terveysalan ammattilaiset opiskelevat yhdessä moniammatillisena ryhmänä.
Opinnäytetöissä on kehitetty muun muassa ikäystävällisen orkesterin toimintaa, taidetyöpajoja mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kotona yhdessä sairaanhoitajan kanssa, työstetty sadutusprosessilla gynekologisiin sairauksiin ja vaivoihin liittyvistä kokemuksista tarinoita potilasjärjestön kanssa sekä kehitetty kulttuurihyvinvoinnin taiteilijuutta tanssitaiteen näkökulmasta. Alumninäkökulman tilaisuuteen toivat yleisötyövastaava Annika Kukkonen Helsingin kaupunginorkesterista sekä apulaisosastonhoitaja Riina Kupila ja sairaanhoitaja Tiina Rintala Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.
Luovan virkistäytymistauon tarjosi tanssitaiteilija, fysioterapeutti sekä kulttuurihyvinvoinnin YAMK-tutkinnosta vuonna 2021 valmistunut Annastiina Love, joka työskentelee Läntisen tanssin aluekeskuksessa Tanssikummina®.
Kulttuurilähetteitä ja kerronnallista hyvinvointia
Humanistisessa ammattikorkeakoulussa (HUMAK) koulutetaan mm. yhteisöpedagogeja ja kulttuurituottajia, joista osa työllistyy kulttuurihyvinvoinnin alalle. Kulttuurituotannon yliopettaja Laura Päiviö-Häkämies ja lehtori Minna Hautio esittelivät HUMAKin opinnäytetöiden helmiä liittyen aihepiiriin. HUMAKissa keskeistä on erityisesti alan liiketoimintaedellytysten kehittäminen.
HUAMKin alumni, Tampereen kaupungin lastenkulttuurin johtava koordinaattori Niina Niiniluoto esitteli opinnäyte-kehittämistyötään liittyen Tampereen kaupungin lastenkulttuurin kulttuurikurssien ja harrastelähetteen kehittämiseen. Työn painopiste oli huomioida alueelliset erot ja alueellinen tietopohja lapsiperheistä lähetteiden ja kurssien kehittämisen pohjana.
Lisäksi kuultiin HUMAKin Omakehu-hankkeesta, jonka tavoitteena oli parantaa syrjäytymisvaarassa olevien miesten asemaa työmarkkinoilla ja elämässä yleensäkin sanataiteen keinoin. Osana hanketta tehty Juhamatti Pekolan opinnäytetyö nosti esiin toimenpide-ehdotuksia jalkautuvan työn kehittämiseksi monenlaisissa tilanteissa olevien miesten tavoittamiseksi sekä toi kuuluviin miesten tarinoita.
Väitöskirjatutkija Eevastiina Kinnunen toi tilaisuuteen humanistisen tutkimuksen näkökulman Turun yliopistosta. Kinnunen tutkii kerronnallista hyvinvointia ja luovan lukemisen sekä lukupiirikäytäntöjen kehittämistä. Kertomuksilla ja kerronnallisuudella on huomattava merkitys hyvinvoinnille. Kertomukset, lukeminen ja hyvinvointi -tutkimushankkeessa Kinnunen on kehittänyt yhdessä Hanna Meretojan ja Päivi Kososen kanssa lukupiirimenetelmää, jonka tavoitteena on osallistujien kerronnallisen toimijuuden vahvistaminen.
Kerronnallinen toimijuus tarkoittaa kykyä käyttää, tulkita ja uudelleentulkita kulttuurisesti tarjolla olevia kertomuksia, kykyä eritellä ja haastaa niitä ja kykyä tehdä valintoja sen suhteen, miten tulkitsemme elämäämme ja ympäröivää maailmaa.
Tilaisuus päätettiin yhteislaululla keväälle, ilolle ja hyvinvoinnille, pilke silmäkulmassa musiikin ja laulamisen monet hyvinvointivaikutukset tunnistaen: ”Anttila nyt ampaisee ylös vuoteeltaan, aurinko on korkeella, kevättuuli lounaassa. Niityllä hän tanssii järin yöpaidassaan, lauluhunsa yhtyä saa kuka vaan.” Yhteislaulun säesti Turun konservatorion rehtori Juha Järvinen.
Kulttuurihyvinvoinnin osaamiskeskus toimii osana Kulttuurikampus Turkua. Osaamiskeskustoiminnassa ovat mukana Turun AMK, Turun kaupunki, Turun konservatorio, Turun yliopisto, HUMAK sekä Åbo Akademi.
avasivat tilaisuuden elävällä musiikilla.
Kulttuurilupausta tilaisuudessa esitteli kulttuurikoordinaattori Irina Niemimäki.